Post by Admin on Aug 17, 2020 18:14:00 GMT
Nyt on se aika, kun Lehtimäen perheen tilanne pistää koetukselle, nimittäin Jonin isälle on todettu syöpä, josta hän tuskin enää elinaikanaan parantuu, ja Joni päätti lähteä Suomeen, isänsä luo. Ashleysta ajatus tuntui kammottavalta, ties kuinka kauan Joni olisi Suomessa, ja ties kuinka kauan hänen pitäisi pyörittää tallia ''yksin''. Ja lapsetkaan eivät näkisi isäänsä. Niimpä Ashley heitti ilmaan aivan villin ehdotuksen, joka alunperin ei edes ollut varsinainen ehdotus, heitto vain; Mitä jos muutettaisiin Suomeen? Ja Joni vastasi sen kamalimman mahdollisen vastauksen; okei.
Siitä se sitten lähti, kamala setviminen muutaman kymmenen ponin kanssa, muutto Suomeen. Mistä ihmeestä edes löytäisimme hyvän paikan niin isolle siittolalle? Ja kaikki vuokraajat, työntekijät... kaikki olisi aloitettava alusta. Kuitenkin iloisena yllätyksenä ainoa työntekijämme, luottoystävämme Sharon oli valmis muuttamaan kanssamme Suomeen. Se olikin suuri onnenpotku, mitä olisimmekaan tehneet ilman häntä. Yllätykseksemme myös muutama vanhempi valmentautuva vuokraaja oli valmis lähtemään ponien perään Iso-Britannian rannikoilta kohti mannerta.
Ja kuinka ollakkaan, vielä upein onnen potkaisu; myynnissä oli osa tilasta, jolla oli paljon, paljon maata, sekä yksi tallirakennus ja kaksi pihattorakennusta jo valmiiksi! Ja vielä halvalla! Emme aluksi edes uskoneet sen olevan totta, mutta tutustuttuamme tilan myyjiin, kaikki kävi järkeen. Tilan omisti vanha pariskunta, Aija ja Henrik Olkkola, joiden tarina ei ollut kovin ruusuinen. Heidän lapsensa Saara Olkkola sairasti syöpää, ja Aija ja Henrik olivat rahoittaneet satojen tuhansien edestä syöpähoitoja. Loppu ei kuitenkaan ollut kaunis, sillä Saara oli kuollut noin vuotta aiemmin, kun tilaa ostimme. Pariskunta oli kovissa veloissa, ja heidän hevostoiminnalleen oli pistettävä stoppi. Olkkoloilla oli ollut ratsuponien kasvatustalli Omenalehto, mutta viimekuukauden aikana viimeinenkin poni oli jouduttu myymään, ja tila oli tyhjillään. Pariskunta oli valmis myymään kaiken muun tilaltaan, paitsi rakkaan talonsa, jonka Henrik oli aikoinaan isänsä kanssa rakentanut.
Jonista ja Ashleysta tuntui tavallaan pahalta ostaa tila, olihan sillä paljon tarinoita ratsuponien kanssa, ja Omenalehdon lopettaminen ei ollut pariskunnan toive. Niinpä Joni heitti ilmaan villin ehdotuksen; mitä jos ottaisimme toiseksi kasvatusroduksemme ratsuponit, ja antaisimme Aijan ja Henrikin jatkaa työtään yhdessä Golden Leavesissa? Aluksi ajatus tuntui kummalliselta, ottaa nyt melkein ventovieraita mukaan perheyritykseen, mutta keskusteluiden myötä villistä ehdotuksesta muodostui tosi, ja olimme päässeet yhteisymmärrykseen ideasta. Raha-asiat eivät olleet ongelma, ja yritys laittoi rattaat alleen, taas suuremmalla porukalla!
Omenalehto ei aivan sopinut Golden Leavesin nimen kanssa yhteen, joten päätimme alkaa kasvattaa ratsuponeja Applewoods' nimen alle. Näin jäisi Omenalehdostakn jotakin elämään uuteen yritykseen.
Todellinen tuuri siis meille kävi! Joni on maksanut paljon Suomessa sijaitsevan tilan laajennuksiin, ja töitä tilalla tehdään. Varsinaiseen muuttoon on vielä aikaa, koko valmennusviikko vietetään siis hyvin mielin Englannissa koko ponisakin voimin. Sen jälkeisellä viikolla aletaan kuljettamaan poneja muutaman, noin kymmenen ponin ''paketeissa'' kohti Suomea. Muutto tulee olemaan pitkä prosessi, mutta onneksi tukenamme on Sharon, sekä Suomen päässä juuri palkattu Klara!
Sanokaamme siis hyvästit Englannille ainakin nyt, ja turvat kohti uutta ja tuntematonta! Uusi Golden Leaves löytyy tästä osoitteesta.
Siitä se sitten lähti, kamala setviminen muutaman kymmenen ponin kanssa, muutto Suomeen. Mistä ihmeestä edes löytäisimme hyvän paikan niin isolle siittolalle? Ja kaikki vuokraajat, työntekijät... kaikki olisi aloitettava alusta. Kuitenkin iloisena yllätyksenä ainoa työntekijämme, luottoystävämme Sharon oli valmis muuttamaan kanssamme Suomeen. Se olikin suuri onnenpotku, mitä olisimmekaan tehneet ilman häntä. Yllätykseksemme myös muutama vanhempi valmentautuva vuokraaja oli valmis lähtemään ponien perään Iso-Britannian rannikoilta kohti mannerta.
Ja kuinka ollakkaan, vielä upein onnen potkaisu; myynnissä oli osa tilasta, jolla oli paljon, paljon maata, sekä yksi tallirakennus ja kaksi pihattorakennusta jo valmiiksi! Ja vielä halvalla! Emme aluksi edes uskoneet sen olevan totta, mutta tutustuttuamme tilan myyjiin, kaikki kävi järkeen. Tilan omisti vanha pariskunta, Aija ja Henrik Olkkola, joiden tarina ei ollut kovin ruusuinen. Heidän lapsensa Saara Olkkola sairasti syöpää, ja Aija ja Henrik olivat rahoittaneet satojen tuhansien edestä syöpähoitoja. Loppu ei kuitenkaan ollut kaunis, sillä Saara oli kuollut noin vuotta aiemmin, kun tilaa ostimme. Pariskunta oli kovissa veloissa, ja heidän hevostoiminnalleen oli pistettävä stoppi. Olkkoloilla oli ollut ratsuponien kasvatustalli Omenalehto, mutta viimekuukauden aikana viimeinenkin poni oli jouduttu myymään, ja tila oli tyhjillään. Pariskunta oli valmis myymään kaiken muun tilaltaan, paitsi rakkaan talonsa, jonka Henrik oli aikoinaan isänsä kanssa rakentanut.
Jonista ja Ashleysta tuntui tavallaan pahalta ostaa tila, olihan sillä paljon tarinoita ratsuponien kanssa, ja Omenalehdon lopettaminen ei ollut pariskunnan toive. Niinpä Joni heitti ilmaan villin ehdotuksen; mitä jos ottaisimme toiseksi kasvatusroduksemme ratsuponit, ja antaisimme Aijan ja Henrikin jatkaa työtään yhdessä Golden Leavesissa? Aluksi ajatus tuntui kummalliselta, ottaa nyt melkein ventovieraita mukaan perheyritykseen, mutta keskusteluiden myötä villistä ehdotuksesta muodostui tosi, ja olimme päässeet yhteisymmärrykseen ideasta. Raha-asiat eivät olleet ongelma, ja yritys laittoi rattaat alleen, taas suuremmalla porukalla!
Omenalehto ei aivan sopinut Golden Leavesin nimen kanssa yhteen, joten päätimme alkaa kasvattaa ratsuponeja Applewoods' nimen alle. Näin jäisi Omenalehdostakn jotakin elämään uuteen yritykseen.
Todellinen tuuri siis meille kävi! Joni on maksanut paljon Suomessa sijaitsevan tilan laajennuksiin, ja töitä tilalla tehdään. Varsinaiseen muuttoon on vielä aikaa, koko valmennusviikko vietetään siis hyvin mielin Englannissa koko ponisakin voimin. Sen jälkeisellä viikolla aletaan kuljettamaan poneja muutaman, noin kymmenen ponin ''paketeissa'' kohti Suomea. Muutto tulee olemaan pitkä prosessi, mutta onneksi tukenamme on Sharon, sekä Suomen päässä juuri palkattu Klara!
Sanokaamme siis hyvästit Englannille ainakin nyt, ja turvat kohti uutta ja tuntematonta! Uusi Golden Leaves löytyy tästä osoitteesta.